Aloitimme reilu kuukausi sitten pelaamaan dnd 20 modernia meikäläisen vetämänä. Tässä olisi pieni tarina tai briefing mitä on tapahtunut.
Dr. Alex Carver, tietokone-ekspertti ja Robert Wilkes, ex-ammattisotilas ja nykyään yksityisetsivä olivat saaneet erilaisia teitä kutsun suurelta yhtiöltä työhaastatteluun.
Carver ja Wilkes tapasivat toisensa eräällä ränsistyneellä kadulla jossa heidän oli määrä tavata tuleva työnantaja. Hetken odoteltuaan kaksikkoa tuli noutamaan tummaan pukuun pukeutunut mies, joka ohjasi heidät mustalle limusiinille. Hetken epäröityään miehet menivät kyytiin ja auto lähti liikkeelle.
Auton ollessa liikkeellä he pitivät työhaastattelun tai kutsun, autossa tietokoneen välityksellä. Mies langan toisessa päässä kertoi tarvitsevansa miehien taitoja. Kävi ilmi ettei muita kiinnostuneita ollut saatu käsille.
Tehtävä:
Heidän tulisi ottaa selvää miksi yhteys heidän erääseen laitokseensa Pohjois-Kanadassa oli katkennut.
Dr. Carver ja Wilkes tekivät muutamia kysymyksiä tehtävästä, mutta hyvin vähän mies osasi kertoa. Kävi ilmi, että laitokseen on vain yksi tie joen yli sillan kautta. Muuten koko alue on suojattu ilmatorjunnalla sekä muilla maanpinnan turvatoimilla. Laitokseen on kerran kuukaudessa huoltokuljetus helikoptereilla. Laitos oli pitkälti omavarainen sekä henkilöstö vaihtui puolen vuoden välein sekä alueella työskenteli noin 3000 ihmistä. Kaikkia heitä seurattaisiin ulkopuolella laitosta.
Tehtävä alkoi kuulostaa entistä epäilyttävältä sillä yhtiö ei halunnut päästää mitään tietoa paikasta eteenpäin.
Dr. Carverin tulisi ongelmatilanteessa sulkea ohjustorjuntajärjestelmä ja kutsua paikalle ”ratsuväkeä” hoitamaan tilannetta.
Jos Carver ei tähän kykene, Wilkes hoitaa ohjuksien purkamisen.
Kaksikon mukaan tulee Kanadan puolelta yhteyshenkilö joka hankkii kaikki mahdolliset tarvikkeet mitä he tarvitsivat sekä tulee Dr. Carverin turvamieheksi.
Operaatiolla ei ollut kovin vahvaa pohjaa, mutta kun miehet kuulivat, että saisivat päättää itse palkkionsa hinnan, olivat nämä myytyjä.
Kaksikkoon iskettiin ihon alle pienet seuranta laitteet mikäli he yrittäisivät viedä tietoa eteenpäin alueelta olisi kiinnijääminen varmaa.
Lentäessään kohti Kanadaa Dr. Carver yritti saada internetin kautta tietoja yhtiöstä, mutta kävi ilmi että paljon tietoa ei ollut saatavilla. Ilmakuvissa koko alue oli peitetty mustalla tai häiritty niin ettei siitä saa mitään selvää.
Kanadan puolella Dr. Carver ja Wilkes tapasivat yhteyshenkilönsä joka oli tullut heitä vastaan kentälle. Mies oli puoliaasialainen, puoliksi jenkki, puoliksi kiinalainen. Chongiksi häntä kutsutaan.
Chong opasti miehet autolle jolla oli tullut vastaan ja matka kohti pohjoista alkoi. Hän oli hankkinut kaiken tarpeellisen mitä he saattaisivat tarvita: Carverille uusinta teknologiaa sisältävän kannettavan tietokoneen ja sateelliittikännykän sekä Wilkesille räjähteiden käsittely pakkauksen. Toki aseetkin hän muisti, mutta lippaita vain pari. Mukaan sattui myös muuta pientä tavaraa.
Matka oli hyvin pitkä, yli 16 tuntia ja ilma oli jo näin pohjoisessa hyvin koleata näin syksyn keskellä. Lopulta miehet saapuivat pienelle tiellä tylsän asfalttitien jälkeen jonka tulisi viedä ylitys paikalle.
Tiellä ajellessaan Dr. Carver huomasi internet-yhteyden katkenneen sekä puhelinverkon olevan olematon. Asia ei sinänsä vaivannut heitä sillä alueella olisi ilmeisesti oma verkkonsa.
Parin tunnin jälkeen heidän ajomatkansa päättyi. Tiellä oli katkenneita puita eikä niitä päässyt kiertämään. Tarkkasilmäinen Carver huomasi puiden luona outoja palasia. Wilkes, räjähdeasiantuntija osasi päätellä, että puut oli räjäyttämällä kaadettu tielle.
Miehet epäilivät matkaa olevan jäljellä vähän joten he jatkoivat matkaa kävellen.
Kolmikko saapui pienen aukion reunaan josta he saivat kuvan alueesta. Sillanylitys paikalla oli 2 jonkinlaista vartiotornia sekä kaupan oloinen rakennus sekä muutama auto ja itse silta. Valot olivat pois päältä.
Palkatut alkoivat tutkimaan aluetta ja pian ilmestyi ensimmäinen huono näky: kuollut mies sillalla. Mieheltä löytyi moderni kasettisoitin, mutta se oli täysin toimintakelvoton. Itse disketti tai kasetti oli kunnossa.
Chong oli sillä välin tutkimassa taskulampullaan toista tornia. Sisällä makasi kuollut mies seinää vasten. Chong onnistui murtautumaan teräsovesta kyseiseen rakennukseen sisälle.
Rakennus osoittautui toimistoksi sekä kellarissa oli generaattori joka tuottaa sähköä. 2. kerroksesta löytyi jälleen uusi ruumis, nainen, joka oli raa´asti tapettu. Wilkes päätteli viiltojen perusteella aseena olleen kirveen. Kerroksesta löytyi myös lääkintä-tarvikkeita sekä muistiinpanoja joista muutama kiinnosti heitä.
Alakerran kuolleelta mieheltä löytyi kasettisoitin josta paljastui koodi generaattorihuoneeseen sekä tieto, että generaattori täytyisi korjata. Dr. Carver luki generaattorin ohjekirjaa ja omien sanojensa mukaan korjaaminen olisi häneltä mahdotonta. Kuitenkin Wilkes onnistui motivoimaan häntä yrittämään. Generaattorista puuttui kuitenkin osa jota ei löytynyt kellarista.
Wilkes ja Chong lähtivät tutkimaan ”kauppaa” sillä välin kun Carver opiskeli manuaalia. Chongin onnistui vääntämään sorkkaraudalla Wilkesin avustuksella ovi auki. Hetken etsittyään miehet löysivät lukitun oven, mutta eivät uskaltaneet yrittää avata sitä hälytyksen laukeamisen pelossa. Tarvittava osa löytyi kuitenkin hyllyltä ja miehet palasivat Carverin luo.
Teknikko puki päälleen säteilyltä suojaavan puvun sekä söi kaapista löytämänsä jodi-tabletin. Carver onnistui korjaamaan generaattorin ja lisäämään uraaniputken koneeseen. Generaattori alkoi hurisemaan hiljalleen.
Valot ja sähköt eivät syttyneet. Joku oli sabotoinut sulakekaappia, mutta muutaman Carver onnistui korjaamaan ja kytkemään päälle.
Ilokseen Carver totesi tietokoneen toimivan ja alkoi murtautumaan sisään. Tiedostoista alkoi paljastumaan kummallisia asioita laitoksesta.
Dr. Alex Carver, tietokone-ekspertti ja Robert Wilkes, ex-ammattisotilas ja nykyään yksityisetsivä olivat saaneet erilaisia teitä kutsun suurelta yhtiöltä työhaastatteluun.
Carver ja Wilkes tapasivat toisensa eräällä ränsistyneellä kadulla jossa heidän oli määrä tavata tuleva työnantaja. Hetken odoteltuaan kaksikkoa tuli noutamaan tummaan pukuun pukeutunut mies, joka ohjasi heidät mustalle limusiinille. Hetken epäröityään miehet menivät kyytiin ja auto lähti liikkeelle.
Auton ollessa liikkeellä he pitivät työhaastattelun tai kutsun, autossa tietokoneen välityksellä. Mies langan toisessa päässä kertoi tarvitsevansa miehien taitoja. Kävi ilmi ettei muita kiinnostuneita ollut saatu käsille.
Tehtävä:
Heidän tulisi ottaa selvää miksi yhteys heidän erääseen laitokseensa Pohjois-Kanadassa oli katkennut.
Dr. Carver ja Wilkes tekivät muutamia kysymyksiä tehtävästä, mutta hyvin vähän mies osasi kertoa. Kävi ilmi, että laitokseen on vain yksi tie joen yli sillan kautta. Muuten koko alue on suojattu ilmatorjunnalla sekä muilla maanpinnan turvatoimilla. Laitokseen on kerran kuukaudessa huoltokuljetus helikoptereilla. Laitos oli pitkälti omavarainen sekä henkilöstö vaihtui puolen vuoden välein sekä alueella työskenteli noin 3000 ihmistä. Kaikkia heitä seurattaisiin ulkopuolella laitosta.
Tehtävä alkoi kuulostaa entistä epäilyttävältä sillä yhtiö ei halunnut päästää mitään tietoa paikasta eteenpäin.
Dr. Carverin tulisi ongelmatilanteessa sulkea ohjustorjuntajärjestelmä ja kutsua paikalle ”ratsuväkeä” hoitamaan tilannetta.
Jos Carver ei tähän kykene, Wilkes hoitaa ohjuksien purkamisen.
Kaksikon mukaan tulee Kanadan puolelta yhteyshenkilö joka hankkii kaikki mahdolliset tarvikkeet mitä he tarvitsivat sekä tulee Dr. Carverin turvamieheksi.
Operaatiolla ei ollut kovin vahvaa pohjaa, mutta kun miehet kuulivat, että saisivat päättää itse palkkionsa hinnan, olivat nämä myytyjä.
Kaksikkoon iskettiin ihon alle pienet seuranta laitteet mikäli he yrittäisivät viedä tietoa eteenpäin alueelta olisi kiinnijääminen varmaa.
Lentäessään kohti Kanadaa Dr. Carver yritti saada internetin kautta tietoja yhtiöstä, mutta kävi ilmi että paljon tietoa ei ollut saatavilla. Ilmakuvissa koko alue oli peitetty mustalla tai häiritty niin ettei siitä saa mitään selvää.
Kanadan puolella Dr. Carver ja Wilkes tapasivat yhteyshenkilönsä joka oli tullut heitä vastaan kentälle. Mies oli puoliaasialainen, puoliksi jenkki, puoliksi kiinalainen. Chongiksi häntä kutsutaan.
Chong opasti miehet autolle jolla oli tullut vastaan ja matka kohti pohjoista alkoi. Hän oli hankkinut kaiken tarpeellisen mitä he saattaisivat tarvita: Carverille uusinta teknologiaa sisältävän kannettavan tietokoneen ja sateelliittikännykän sekä Wilkesille räjähteiden käsittely pakkauksen. Toki aseetkin hän muisti, mutta lippaita vain pari. Mukaan sattui myös muuta pientä tavaraa.
Matka oli hyvin pitkä, yli 16 tuntia ja ilma oli jo näin pohjoisessa hyvin koleata näin syksyn keskellä. Lopulta miehet saapuivat pienelle tiellä tylsän asfalttitien jälkeen jonka tulisi viedä ylitys paikalle.
Tiellä ajellessaan Dr. Carver huomasi internet-yhteyden katkenneen sekä puhelinverkon olevan olematon. Asia ei sinänsä vaivannut heitä sillä alueella olisi ilmeisesti oma verkkonsa.
Parin tunnin jälkeen heidän ajomatkansa päättyi. Tiellä oli katkenneita puita eikä niitä päässyt kiertämään. Tarkkasilmäinen Carver huomasi puiden luona outoja palasia. Wilkes, räjähdeasiantuntija osasi päätellä, että puut oli räjäyttämällä kaadettu tielle.
Miehet epäilivät matkaa olevan jäljellä vähän joten he jatkoivat matkaa kävellen.
Kolmikko saapui pienen aukion reunaan josta he saivat kuvan alueesta. Sillanylitys paikalla oli 2 jonkinlaista vartiotornia sekä kaupan oloinen rakennus sekä muutama auto ja itse silta. Valot olivat pois päältä.
Palkatut alkoivat tutkimaan aluetta ja pian ilmestyi ensimmäinen huono näky: kuollut mies sillalla. Mieheltä löytyi moderni kasettisoitin, mutta se oli täysin toimintakelvoton. Itse disketti tai kasetti oli kunnossa.
Chong oli sillä välin tutkimassa taskulampullaan toista tornia. Sisällä makasi kuollut mies seinää vasten. Chong onnistui murtautumaan teräsovesta kyseiseen rakennukseen sisälle.
Rakennus osoittautui toimistoksi sekä kellarissa oli generaattori joka tuottaa sähköä. 2. kerroksesta löytyi jälleen uusi ruumis, nainen, joka oli raa´asti tapettu. Wilkes päätteli viiltojen perusteella aseena olleen kirveen. Kerroksesta löytyi myös lääkintä-tarvikkeita sekä muistiinpanoja joista muutama kiinnosti heitä.
Alakerran kuolleelta mieheltä löytyi kasettisoitin josta paljastui koodi generaattorihuoneeseen sekä tieto, että generaattori täytyisi korjata. Dr. Carver luki generaattorin ohjekirjaa ja omien sanojensa mukaan korjaaminen olisi häneltä mahdotonta. Kuitenkin Wilkes onnistui motivoimaan häntä yrittämään. Generaattorista puuttui kuitenkin osa jota ei löytynyt kellarista.
Wilkes ja Chong lähtivät tutkimaan ”kauppaa” sillä välin kun Carver opiskeli manuaalia. Chongin onnistui vääntämään sorkkaraudalla Wilkesin avustuksella ovi auki. Hetken etsittyään miehet löysivät lukitun oven, mutta eivät uskaltaneet yrittää avata sitä hälytyksen laukeamisen pelossa. Tarvittava osa löytyi kuitenkin hyllyltä ja miehet palasivat Carverin luo.
Teknikko puki päälleen säteilyltä suojaavan puvun sekä söi kaapista löytämänsä jodi-tabletin. Carver onnistui korjaamaan generaattorin ja lisäämään uraaniputken koneeseen. Generaattori alkoi hurisemaan hiljalleen.
Valot ja sähköt eivät syttyneet. Joku oli sabotoinut sulakekaappia, mutta muutaman Carver onnistui korjaamaan ja kytkemään päälle.
Ilokseen Carver totesi tietokoneen toimivan ja alkoi murtautumaan sisään. Tiedostoista alkoi paljastumaan kummallisia asioita laitoksesta.
